Suomen talous on tienhaarassa. Emme voi jatkaa velkarahalla elvyttämistä tilanteessa, jossa globaalit suhdanteet, korkeat kustannukset ja investointien nihkeys painavat arkea. Samanaikaisesti ei voida rakentaa tulevaisuutta pelkkien säästöjen tai leikkausten varaan. Nyt on oikea aika tehdä valintoja, jotka vahvistavat taloutta kestävästi ja pitkäjänteisesti.
Yksi suurimmista käyttämättömistä mahdollisuuksistamme on edelleen tässä maassa toimivien yritysten koko potentiaali – erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten. Suomessa toimii noin 300 000 yritystä, joista yli 90 prosenttia on pk-yrityksiä. Jos jokainen näistä työllistäisi yhden henkilön lisää, puhuisimme merkittävästä työllisyysvaikutuksesta, jopa useista sadoista tuhansista uusista työpaikoista.
Tämä ei ole utopia. Mutta se vaatii meiltä päättäjiltä rohkeutta ja rehellisyyttä – ei lisää hallinnollista taakkaa, vaan käytännön ratkaisuja.
Pitkäjänteistä työllistämistä kannustava malli
Nykyiset palkkatukimallit ja työkokeilut ovat jääneet usein tilapäisiksi tai byrokraattisesti raskastetuiksi. Tarvitsemme mallin, joka madaltaa työnantajan kynnystä työllistää ja sitoo tuen pysyvämpään työsuhteeseen.
Olen ehdottanut porrastettua mallia, jossa työnantaja saa tukea vain, jos työsuhde perustuu aitoon toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Ensimmäiset kuusi kuukautta valtio maksaisi 50 prosenttia tuesta. Kun koeajan jälkeen 6 kuukautta täyttyy, työnantajalle maksetaan kerralla loput 50 %. Tämän jälkeen tuki jatkuisi 100-prosenttisena kuukausittain aina vuoden täyttymiseen saakka.
Tämä ei olisi pelkkää tukemista, vaan vastuullista ja tulosperusteista riskien tasaamista – erityisesti niille pienille ja keskisuurille yrityksille, joille yhden henkilön palkkaaminen on taloudellisesti merkittävä päätös.
Julkiset hankinnat – myös pk-yritysten pelikenttä
Kunnat ja hyvinvointialueet ovat suuria hankkijoita. Valitettavasti nykyiset kilpailutusmallit suosivat useimmiten suuria toimijoita, joilla on aikaa ja resursseja vastata laajoihin tarjouspyyntöihin. Pk-yrityksille ovet jäävät liian usein kiinni jo lähtöviivalla.
Tämä voidaan muuttaa. Kilpailutuksia voidaan pilkkoa järkevämmin pienempiin kokonaisuuksiin. Voimme ottaa käyttöön paikallisuusbonuksia, joiden avulla lähialueen yrityksillä olisi todellinen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin silloin, kun tarjottu laatu ja hinta ovat kilpailukykyisiä.
Lisäksi kunnilla voisi olla tärkeä rooli valmennuksessa ja hankintaosaamisen jakamisessa – sillä yrittäjät eivät kaipaa erillisiä tukimuotoja, vaan oikeudenmukaista mahdollisuutta päästä mukaan kilpailemaan.
Vastuullinen verotus on reilu peli – kaikille
Yksi yrittäjyyttä eniten kuormittavista epäkohdista on se, että samalla kun pk-yritykset maksavat vastuullisesti veronsa Suomeen, osa suuryrityksistä kiertää niitä aggressiivisella verosuunnittelulla.
Verotuksen tulee olla läpinäkyvää ja tasapuolista. Suomella on mahdollisuus ottaa käyttöön oman verojalanjäljen raportointimalli ja tukea avoimuutta, joka estää väärinkäytöksiä. Meidän ei tarvitse hyväksyä tilannetta, jossa ne, jotka kantavat vastuuta työllistämisestä ja verotuloista, kohtaavat samalla eniten hallinnollista taakkaa ja epävarmuutta.
Sääntelyn tarkoitus on mahdollistaa, ei estää
Yksi suurimmista arjen esteistä yrittämiselle on edelleen lainsäädännön vaikeaselkoisuus ja tulkinnanvaraisuus. Tarvitsemme sääntelyä, joka mahdollistaa toiminnan – ei vaikeuta sitä. Tämä koskee erityisesti osa-aikatyötä, määräaikaisuuksia ja yksinyrittäjien toimintaa.
Lainsäädännön tulee tukea selkeyttä ja vakautta. Osa-aikatyötä on voitava tarjota ilman pelkoa siitä, että se johtaa kohtuuttomiin seuraamuksiin. Samalla yksinyrittäjille on syytä tarjota kevennetty hallinnollinen alkuvaihe, jolloin liiketoiminnan kasvattamiseen voi keskittyä ilman pelkoa hallintobyrokratian tukahduttavasta vaikutuksesta.
Nyt tarvitaan ratkaisuja, ei pelkkiä juhlapuheita
Yritysten tukeminen ei ole uhka julkiselle taloudelle – se on sen edellytys. Kun pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyvin, koko Suomi voi paremmin. Verotulot kasvavat, työllisyys vahvistuu ja ihmisten arki vakaantuu.
Samaan aikaan julkinen sektori tarvitsee vastuullisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotka perustuvat kumppanuuteen, eivät vastakkainasetteluun. Kun yrittäjälle annetaan tilaa kasvaa ja työllistää, se on lopulta koko yhteiskunnan etu.
Meidän on siirryttävä juhlapuheista toimiin – luotava mallit, jotka kannustavat, eivät rankaise. Tehdään Suomesta maa, jossa yrittäminen on mahdollisuus, ei riski. Nyt on aika tehdä politiikkaa, joka ei vain puhu kasvusta – vaan mahdollistaa sen.
Lähde: Uusi Suomi
Markku Arvekari
Digital Transformation Expert
