Espoossa puhutaan paljon osallistamisesta. Kaupungilla on ollut vuosien varrella erilaisia kyselyjä, verkkopalveluja, foorumeita ja osallistuvan budjetoinnin kokeiluja. Mutta yhä useampi espoolainen kysyy aiheellisesti: onko tämä vaikuttamista – vai näennäisdemokratiaa?
Foorumit lopetettiin – mutta mitä tuli tilalle?
Espoon asukasfoorumit, joissa asukkailla oli mahdollisuus kohdata päättäjiä ja keskustella aluetta koskevista kysymyksistä, lopetettiin kaupungin päätöksellä keväällä 2022. Tilalle otettiin uusi osallistumismalli, jonka tarkoituksena oli tehostaa ja laajentaa vaikuttamista eri keinoin.
Käytännön tasolla moni kokee nyt jääneensä entistä enemmän ulkopuolelle. Uudet mallit ovat hajanaisia ja teknisiä, eikä tavallisella asukkaalla ole selkeää näkyvyyttä siihen, missä ja milloin päätöksiin voi vaikuttaa – tai vaikuttaako hänen mielipiteensä ylipäänsä mihinkään.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat usein pelkkää kosmeettista läpinäkyvyyttä. Vaikka verkkopalveluihin syötetään kyselyvastauksia ja kerätään palautetta, tuntuu siltä, että päätökset tehdään virkamiesvalmistelussa ja poliittisissa neuvotteluhuoneissa jo kauan ennen kuin kansalaisille annetaan edes näennäinen mahdollisuus sanoa sanansa. Tämä on iso ongelma erityisesti silloin, kun kyse on kaavoituksesta, palveluverkoista tai muista merkittävistä alueellisista ratkaisuista.
Moni asukas kokee, että heidät ohjataan vain seuraamaan valmista esitystä – ei osallistumaan sen laadintaan. Tätä voi verrata siihen, että pääset valitsemaan kahden valmiiksi suunnitellun ratkaisun välillä, vaikka kummatkaan eivät vastaa omaa näkemystäsi. Kyse ei ole aidosta vaikutusmahdollisuudesta, vaan illuusiosta vaikuttamisesta.
Muiden kaupunkien onnistuneet mallit
Useat suomalaiset kaupungit ovat ottaneet käyttöön osallistuvan budjetoinnin malleja, jotka ovat lisänneet asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja parantaneet luottamusta päätöksentekoon.
Helsinki käynnisti vuonna 2018 OmaStadi-nimisen osallistuvan budjetoinnin prosessin. Ensimmäisellä kierroksella kaupunki varasi 4,4 miljoonaa euroa asukkaiden ehdotusten toteuttamiseen. Prosessi koostui neljästä vaiheesta: asukkaat tekivät ehdotuksia, kaupungin asiantuntijat arvioivat ne, asukkaat äänestivät suosikeistaan, ja kaupunki toteutti eniten ääniä saaneet hankkeet. Tämä malli on lisännyt asukkaiden osallistumista ja parantanut kaupungin ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta.
Tampereella toteutettiin vuonna 2014 OmaTesoma-hanke, jossa Tesoman alueen asukkaat pääsivät päättämään 110 000 euron määrärahasta alueensa kehittämiseksi. Tämä hanke lisäsi yhteisöllisyyttä ja asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin päätöksentekoon.
Janakkalan kunnassa osallistuva budjetointi on ollut käytössä vuodesta 2019 lähtien. Kunta varaa vuosittain 50 000 euroa asukkaiden ideoiden toteuttamiseen. Tämä on aktivoinut asukkaita osallistumaan ja lisännyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan oman alueensa kehittämiseen.
Entä Espoo – miksi kopio ei toimi kuten alkuperäinen?
Espoo on pyrkinyt omaksumaan osallistuvan budjetoinnin mallia muiden kaupunkien innoittamana, mutta asukkaiden kokemus Espoossa on ollut ristiriitainen. Vaikka kaupungilla on ollut kokeiluja ja osallistuvan budjetoinnin muotoja, asukkaat ovat toistuvasti kokeneet, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat minimaalisia tai jopa näennäisiä.
Moni kokee, että ehdotuksia voi kyllä jättää ja ideoita kerätään, mutta ne katoavat järjestelmään – ilman todellista palautetta tai toteutusta. Päätöksenteon läpinäkyvyys jää usein puutteelliseksi: miksi jokin ehdotus ei toteutunut, tai miksi toinen meni ohi, siitä ei tarjota kunnollista selitystä.
Toisin kuin Helsingissä, jossa OmaStadi-malli on otettu vakavasti ja viestintä on aktiivista, Espoossa osallistuminen koetaan irralliseksi, vaikeaselkoiseksi ja pinnalliseksi. Näin hyväkin idea menettää voimansa.
Jos halutaan, että osallistuva budjetointi toimii Espoossa, se pitää tehdä kuntalaisten ehdoilla, ei vain viestinnän tai hallinnon tarpeista käsin.
Miten tämä korjataan?
Espoo voi olla edelläkävijä myös demokratiassa, jos niin halutaan. Se vaatii käytännön muutoksia:
-
Osallistaminen on tuotava valmistelun alkuun, ei vain päätöksen loppupäähän.
-
Palautteen käsittelystä ja vaikutuksista on raportoitava julkisesti. Mieluiten ymmärrettävästi ja ilman kapulakieltä.
-
Kehitetään toimintatapoja yhdessä asukkaiden kanssa, ei pelkästään virkamiestyönä tai teknologiapainotteisesti.
-
Otetaan käyttöön osallistuvan budjetoinnin malli, jossa asukkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan kaupungin rahankäyttöön.
Tärkeintä on tehdä osallistumisesta arkista, matalan kynnyksen toimintaa. Espoolaisen pitää tietää, missä voi vaikuttaa ja miten – ja hänen pitää nähdä konkreettisesti, että vaikutus on todellinen.
Muutos alkaa rohkeudesta kuunnella
Espoo kasvaa nopeasti ja sen mukana myös päätöksenteon haasteet kasvavat. Mutta jos asukkaat eivät koe olevansa osa kaupungin tulevaisuuden rakentamista, rakennamme yhteiskuntaa, jossa välinpitämättömyys ja turhautuminen voittavat.
Kaupunkia ei rakenneta ylhäältä alas vaan alhaalta ylöspäin. Se tarkoittaa, että päätöksenteon pitää nojata luottamukseen, avoimuuteen ja todelliseen yhteistyöhön.
Espoolla on kaikki mahdollisuudet olla avoin, vuorovaikutteinen ja ketterä kaupunki – jos vain tahtoa löytyy.
Lähde: Uusi Suomi
Markku Arvekari
Digital Transformation Expert
